Osana elävää historiaa, taiteilijakotien keskellä

Leonora ja Yrjö Paloheimon säätiö on julkaissut 50-vuotisjuhlavuotensa kunniaksi kirjan Kallio-Kuninkalan historiasta ja nykypäivästä:

Kallio-Kuninkala – Paloheimojen kodista taiteen pihapiiriksi

Kallio-Kuninkalan historia alkaa vuodesta 1899, kun tohtori K. A. Paloheimo osti tilan perheensä kesäpaikaksi. Naapuriin Tuusulan Rantatien varrelle oli rakentumassa samaan aikaan tiivis taiteilijayhteisö, jonka jäsenet jakoivat aatteen suomenmielisestä ja -kielisestä Suomesta. Paloheimon perhe muodosti sillan talouselämän ja taiteen välille. Tämä näkyi avioliittojenkin kautta, sillä Paloheimon pojista kolme vei vihille taiteilijoiden – Halosen, Järnefeltin tai Sibeliuksen – tyttären.

Taiteilijayhteisön perintö ja rakkaus kulttuuriin elävät Kallio-Kuninkalan pihapiirissä edelleen. Yrjö ja Leonora Paloheimon lahjoitusten ansiosta tila toimii Taideyliopiston Järvenpään toimipisteenä. Sibelius-Akatemian opiskelijoiden ja vuosittaisen Meidän Festivaalin käytössä Kuninkalan mäki soi ja sykkii elämää ympäri vuoden.

Kirjoittajat: FM, tietokirjailija Ulla Paavilainen ja FM, taide- ja kulttuuriaiheisiin erikoistunut viestintäyrittäjä ja toimittaja Suna Vuori

Kustantaja: SKS-Kirjat Oy

200 sivua, kovakantinen

Kirjaa on saatavana kirjakaupoista ja SKS-kirjat Oy:n verkkokaupasta https://kirjat.finlit.fi/

Kallio-Kuninkalan visuaalinen ilme on uudistunut osana Leonora ja Yrjö Paloheimon säätiön viestinnän kehittämisprojektia. Kallio-Kuninkala ja säätiö ovat saaneet uudet tunnukset ja yhtenäisen värimaailman, joiden innoituksena on Kallio-Kuninkalan viehättävä miljöö, alueen historia ja nykyinen taiteellinen toiminta. Uuden visuaalisen ilmeen on suunnitellut graafikko Jarna Jäntti Julma Designista, ja säätiön viestintästrategia uudistettiin yhteistyössä viestintätoimisto Kaiku Helsinki Oy:n kanssa.

”Lähtökohtana oli, että uusi ilme kuvastaisi samalla Kallio-Kuninkalan historiaa osana Tuusulanjärven kulttuurimaisemaa sekä nykypäivää luovien nuorten oppimisympäristönä, Taideyliopiston Järvenpään toimipisteenä. Mielestäni Jarna Jäntti on osannut hienosti yhdistää suunnitelmissaan Kallio-Kuninkalalle ominaisen luovuuden, lämminhenkisyyden ja perinteet. Tavoitteena on, että viestintästrategiamme tukee meitä entistä läheisempään ja avoimempaan vuorovaikutukseen sidosryhmiemme kanssa,” toteaa Leonora ja Yrjö Paloheimon säätiön asiamies Pälvi Myyry, joka on säätiön osalta vastannut viestintäprojektista.
 

Graafikko Jarna Jäntti kuvaa tunnuksia näin:

”Kallio-Kuninkalassa kohtaavat musiikki, taide, luonto, hyvä ruoka ja hyvä palvelu. Ne kaikki ovat yhteenkietoutuneet luovuudeksi, jota K-tunnus edustaa. K-kirjaimen sakara muodostaa luovuuden
liekin tai aallon, joka nousee korkeuksiin ja suuntaa eteenpäin.

Kaksi yhteen kietoutunutta K-kirjainta symboloivat myös Kallio-Kuninkalan vaiherikasta historiaa, Leonora ja Yrjö Paloheimon yhteistä elämäntarinaa sekä heidän perustamaansa säätiötä, jonka omistuksessa Kallio-Kuninkalan tila on ollut jo vuodesta 1975. K-tunnus näin ollen toimii myös säätiön tunnuksena sitoen säätiön ja Kallio-Kuninkalan toisiinsa.”

Taideyliopiston Järvenpään toimipiste Kallio-Kuninkala on osa Järvenpään kaupungin elinvoimaista kulttuurikaupunkia, jossa panostetaan innostavaan taiteellisen- ja tutkimustoiminnan oppimisympäristöön. Kallio-Kuninkalan opetus- ja harjoitustilat on rakennettu Taideyliopiston tarpeisiin, mutta ne sopivat hyvin myös muuhun toimintaan. Kaunis ympäristö, kotoinen keittiö ja lämminhenkinen tunnelma tarjoavat erilaisille tilaisuuksille yksilölliset puitteet.

Kallio-Kuninkala on mainittu historian kirjoissa 1600-luvulta lähtien Tuusulanjärven tienoilla sijaitsevien maatilojen joukossa. Vuodesta 1899 alkaen tilan on omistanut K. A. Paloheimon suku ja vuodesta 1975 alkaen Leonora ja Yrjö Paloheimon säätiö. Nykyisen ilmeen rakennukset saivat 1920-luvulla. Kallio-Kuninkalan tila muodostaa Ainolan, Aholan, Suvirannan ja Tuusulan Rantatien kohteiden kanssa valtakunnallisesti ainutlaatuisen kulttuurimiljöön. 

Leonora ja Yrjö Paloheimon säätiö
Asiamies Pälvi Myyry
puh. 045 601 7626
palvi.myyry@kuninkala.fi